Vuolupuukko vol. 2

Kuva suurenee klikkaamalla.

Kuvan vuolupuukko on tehty aivan hiljan ja melko samoilla spekseillä kuin alla näkyvä, vuosi sitten valmistunut vaarin vuolupuukko. Ulkomitatkin ovat sattumalta lähes millintarkasti samat.

Suurimpana erona on terä, joka on nyt Laurin metallin hiiliteräksinen Polar. Siinä on palko eli terän lasku ei yllä helaan saakka. Se tekee helan sovittamisesta helpompaa, sillä terän ruodon ura helassa on kauttaaltaan suora. Palko myös suojelee helaa teroitettaessa eikä edes rumenna terää. (Ks. puukon osien nimet tämän kirjoittajan Wikipediaan laatimasta piirroksesta.)

Eroksi vaarin puukkoon jätin terän laskun eli teroitetun osan kiillottamatta. Terän sivuprofiilia on kavennettu noin 1-1,2 mm. Vaikutelma on vaarin puukkoa paljon solakampi etenkin koska hamaran kulmissa on vain hienoinen pyöristys. Kauttaaltaan kiillotettu ja joka kulmastaan pyöristetty terä tietenkin kiiltelee kuin uistin mutta näyttää samalla kovin ponnettomalle.

Kahva on edellisen puukon tapaan visaa mutta tällä kertaa siinä oli muutama kerros vernissaa jalopuuöljyn alla. Jalopuuöljy jätti kuitenkin liiankin kiiltävän, suorastaan lakkamaisen kerroksen, joten hioin sen pois ja nyt kahvassa on vain vernissakäsittely.

Vernissasta kannattaa tietää, että se värjää vaalean puun hieman keltaisen sävyiseksi. Toisaalta se myös suojaa kahvaa paremmin ja syventää kiiltoa aivan toisella tavalla kuin lakka tai kovettuvia vahoja sisältävät öljyt.

Vernissaa eli keitettyä pellavaöljyä käytettäessä tulee olla huolellinen, sillä öljyiset paperit ja kankaanpalat voivat yhteensullottuina syttyä palamaan eikä niitä tule hävittää sekajätteen mukana sellaisinaan.

Tuppi noudattaa vaarin puukosta tuttuja muotoja. Kannike on toisenlainen eli siinä D-rengas ja 15 millimetriä leveä lenkki, jonka läpi mahtuu kulkemaan 50 millimetrin levyinen vyö. Nahan pintakäsittelynä on tehtaan jäljiltä olevan värin päälle sipaistu musta, minkkiöljyä sisältävä nahanhoitoaine ja sen päällä vielä lankkikerros.