Kokoan tähän artikkeliin kommentteineen sellaisia verkkosivuja, joista löytyy mielestäni päteviä ja toisaalta varoituksen vuoksi ei-niin-päteviä ohjeita aloitteleville puukkosepille tupen tekoa varten.
1. http://www.kotiverstas.com/keskustelu/index.php?topic=10597.0
Erittäin hyvä ja runsain kuvin varustettu foorumijuttu tupenteosta tekijänä Saku Honkilahti. Omat kokeiluni ja edelle kirjoittamani ohje perustuvat eniten Kotiverstaassa julkaistulle Honkilahden jutulle.
Huomatkaa erityisesti nahan ohennus ja pikkuvinkkinä kohta, johon ommel päätetään tupen kärjessä.
2. http://tn-opetus.blogspot.fi/2013/05/puukkoprojekti-osa-6-puukon-tupen-ompelu.html
Tämän jutun voi lukea vaikka opetukseksi tai kertauksen vuoksi. Väärä nahan liotusohje yön yli pitää kuitenkin unohtaa, ellei halua ommella tuppeaan kuin lötköä mateennahkaa.
Jutun tuppikin on tökerö ja tytön tekemäksi ihmeen suttuinen. Jutussa näkyvä puukkokin on - noh - puukkokin...
3. https://www.brisa.fi/portal/index.php?option=com_content&task=view&id=11&Itemid=15
Brisan tuottama ylimalkainen ohje pohjoismaista tyyliä mukailevan tupen ompeluun. Tuppi ommellaan kuitenkin tasasaumaan, ei puskuun, kuten tyyliin kuuluisi. Ohje on tarkkuudeltaan samaa luokkaa kuin 1900-luvun alun keittokirjojen ruokaohjeet, joissa otetaan "kannullinen hywää vettä, melkoinen pala sian sinkkua ynnä keitetään tulisella lämmöllä hywän-aikaa kuni liha on läpensä kystä."
4. https://www.brisa.fi/portal/index.php?option=com_content&task=view&id=16&Itemid=15
Samasta lähteestä saamepuukon tupen ohje. Kuten edellistä, tätäkin ohjetta vaivaa erittäin hoono soome, suora lainaus: "Katkaise sarven kahteen ohuella sahalla. Pirrä toiseen palaan tupen muodon. " Kuvat ovat ihan havainnollisia.
5. http://www.britishblades.com/forums/showthread.php?22249-Scandi-Sheaths-My-Way
Seikkaperäinen skandinaavisen puukon tupen teko-ohje. Norjalaiselta tekijältä englanniksi, runsas ja havainnollinen kuvitus.
6. http://www.kammeret.no/forum/viewtopic.php?f=23&t=65433
Toinen hyvä ohje skanditupen neulomiseen, tosin norjan kielellä.
Voi nähdä, että skandinaavisen puukon tupen neulominen on merkittävästi vaikeampaa ja työläämpää kuin suomalaisen vastaavan. Saatan tietenkin olla hieman puolueellinen, mutta lopputulos ei ole mielestäni meikäläistä parempi, sillä suomalaismallinen lestillinen tuppi on serkkujaan turvallisempi, kestävämpi ja näyttävämpi.
Mitä tupen ulkoasuun tulee, olen sitä mieltä, että kun puukon tulee olla mahdollisia takomajälkiä ja materiaaliin kuuluvia seikkoja lukuun ottamatta hampaita vihlovan tarkkaa työtä, tupessa puolestaan saa ja vähän tuleekin näkyä käsityöläisen kädenjälki. Sitä enemmän, mitä vähemmän nahkaa jälkikäsitellään esimerkiksi väreillä. Nahkahan on luonnonmateriaali, jonka luonteeseen kuuluu tietty elävyys materiaalin ainakin pienine pintavirheineen.
En liene ainoa, joka on tätä mieltä, sillä olen nähnyt merkittävien puukkomestarien töitä, joissa on aavistus tätä ilmeisen tahallista kädenjälkeä. Ilman niitä tupet olisivat kliinisen puhtaita ja antaisivat teollisen sekä muovisen vaikutelman, asiat, joita käsityöläinen nähdäkseni pyrkii välttämään viimeiseen saakka.
Edellä kerrottu ei tietenkään vapauta tekemään tuppeja huolimattomasti, vaan tarkoitan kertoa, että materiaalin luonne ja mahdollisuudet täytyy ymmärtää oikealla tavalla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti